Translate

maanantai 16. lokakuuta 2017

August Karhun sotilasura

August Karhu oli Helenan isoisä, joka joutui muun suvun lailla jättämään karjalan kannaksen kahdesti: Ensin talvisodan ja myöhemmin jatkosodan 1944 suurhyökkäyksen takia. Jatkosodan aikana silloin jo varsin iäkäs (41v) August kutsuttiin myös sotilaspalvelukseen.

Kantakorteista kerättyä tietoa August Karhun sotilaspalveluksesta:

22.9.1919 Kutsunnat, paino 53 kg, pituus 160 cm, hyväksytty vakinaiseen
                   palvelukseen
23.10.1919 Palvelukseen, K.K.R. (Karjalan Kaartin Rykmentti)
28.12.1919 Sotilasvala
27.  3.1921 Siirretty reserviin, kotipaikka: Valkjärvi, Valkeamatka
25.  6.1941 II/Jv.Koul. K.7. Ajomies, varus- ja asevaraston hoitajana JR 37                                    Kiväärimies, tuntolevy 858229
                   Kirkonkirjoilla: Ruovesi, Ammatti: maanviljelijä. Läh. omainen:                                  vaimo Lyyli, asuinpaikka: Visuvesi
30.  8.1941 JR 37, kiväärimies
  3. 11.1941 Is. joukkoihin  (Ilmasuojelu)
12.  5.1942 Sotavanki leiri 6:een vartijaksi
22.  6.1942 Lähtötarkastus, Pituus 163 cm, paino 64 kg
21.  6.1943 Tullut kaikkeen sotapalvelukseen kelpaamattomaksi, kuollut
  1.  6.1944 Siirretty nv. I lk (?)

Taistelut, joihin ottanut osaa: Pien-Kallela
Käytös ja rangaistukset: Hyvä
Sotilasarvo:                                 Kaartilainen, sotamies

August Karhu on siirretty nostoväen I luokkaan kuolemansa jälkeen. Mahdollisesti tästä syystä puolustusvoimille on toimitettu August Karhun kuoleman todistava Papintodistus 30.5.1945.




lauantai 14. lokakuuta 2017

Karhujen ensimmäinen televisio

Karhujen perheeseen hankittiin ensimmäinen televisiovastaanotin 1959.

TV:n toi Länsi-Saksasta merimies Erkki Karhu (Helenan setä). Saksassa oli elektroniikka halvempaa ja maahantuonti tapahtui verovapaasti.

Tämä TV palveli Karhujen perhettä pitkälti toistakymmentä vuotta. Seuraava laite olikin sitten jo värikuvaa näyttävä.





maanantai 26. kesäkuuta 2017

August Kainulaisen sotilasura

Tilasin Kansallisarkistosta isoisäni August Kainulainen sotilaskantakortin, joka saapuikin muutaman kuukauden odottelun jälkeen. Mitään varsinaisia yllätyksiä kantakortista ei löytynyt, mutta kiinnostavaa tietoa kylläkin. Kantakortin tietoja:

  • Isän nimi: Lassi
  • Augustin ammatti oli kutsunnoissa maanviljelijä, mutta myöhemmin sairaanhoitaja
  • Osoite kutsunnoissa: Perniö Pohjankylä, palveluksen päättyessä Halikko Märy
  • Koulutus kutsuntoihin mennessä: 4 lk kansakoulua
  • Mittoja kutsunnoissa: Paino 60 kg, pituus 171 cm, rintakehän laajuus 92/83 cm
  • Intiin 12.3.1926, joukko-osasto UR (Uudenmaan Rakuunat?)
  • Sotilasvala 5.5.1926
  • Ylennetty korpraaliksi 6.9.1926 ja alikersantiksi 6.12.1926
  • Siviiliin 1.6. 1927
  • Kertausharjoituksissa 13.6 – 12.7.1932 ja 9.8 – 28.8.1935
  • Palkinnot ja kunniamerkit: ”Hyvä”
  • 1.10.1939 : Kotiseudun vartiopalvelua
  • 16.6.1941: Vapautettu Halikon Piirimielisairaalan palvelukseen
  • Myöhemmät vaiheet: tullut kaikenlaiseen sotapalvelukseen kelpaamattomaksi, kuollut 20.2.1963

Palvelusaika oli 20-luvulla näköjään aliupseereille vuosi ja 3 kuukautta.

August oli talvisodan aikana jo 33 vuotias, joten ei enää ensimmäisten rintamalle kutsuttavien joukossa. Jotakin vartiointipalvelua kuitenkin oli talvisota Augustille aiheuttanut. Jatkosodasta hänet oli vapautettu sairaalan palveluksen.



perjantai 16. syyskuuta 2016

Wilhelm Erkinpojan Sukukirja


Teuvo Vähäkylä on koonnut, kirjoittanut ja painattanut mainion sukukirjan:

”Paimion Evaisten Ylitalon Tihukankarin torpparin 
  WILHELM ERKINPOJAN jälkeläiset”

Kirja julkistettiin Paimiossa 28.8.2016 yli sadan jälkeläisen läsnä ollessa.


























Minun polkuni Wilhelm Erkinpoikaan:
  • Leila Nässi (os. Kainulainen), äitini
  • Elli Emilia Kainulainen (os. Lehtonen), isoäitini
  • Karl Oskar Lehtonen, isoäitini isä
  • Wilhelm Erkinpoika Hossi, isoäitini isoisä (1821 – 1873)

Ja eiväthän ne esipolvet tähän lopu:
  • Erkki Erkinpoika, isoäitini isoisän isä (1763 – 1841)
  • Erkki Matinpoika, isoäitini isoisän isoisä (1730 – 1777)
  • Matti Mikonpoika, edellisen isä…  (1694 – 1759)

Suku on elänyt Sauvon ja Paimion alueella ainakin 1600-luvulta. Kirjassa on sukutaulujen lisäksi paljon tietoa ja tarinoita esipolvien vaiheista. Osaa näistä vaiheista voit lukea sivun oikean laidan linkistä, Esivanhemmat ja heidän muistelunsa (web muoto), aukeavasta sivustosta. Myös Nässin sukupuu kaavio on päivitetty.  


tiistai 26. huhtikuuta 2016

Samuel Pölkin muistolle


Kummitätini Helmi Pölkki os. Lehtonen oli naimisissa Samuel Pölkin kannsa. Samuel joutui talvisotaan, jossa kuoli Summassa 6.2.1940.

Törmäsin netissä alla olevaan kirjoitukseen, jossa kerrotaan Samuelin ja hänen pelastamistaan yrittäneen Yrjö Elomaan viimeisistä vaihesta.


Lähde: Propatria, kaatuneet upseerit helmikuu 1940

Olemme saaneet nauttia Suomessa reilut 70 vuotta rauhanaikaa. Uteliaisuuttani kävin läpi Suomen sotahistoriaa ei nyt ihan aikojen alusta, mutta tuolta 1400-luvulta lähtien. Pisin rauhanjakso ennen tätä nykyistä näyttää olleen 1700-luvulla, jolloin se kesti 45 vuotta. Taidamme olla aika onnekkaita.

Kaikkia sotia ei toki käyty Suomen maaperällä, mutta Suomalaiset olivat vahvasti mukana milloin Ruotsin kuninkaiden tai Venäjän keisarien/tsaarien sotaretkillä.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Netti tekee sukututkimusta

Internet on mainio paikka sukututkimukselle, enkä tarkoita nyt arkisto- ja google-hakuja, vaan juuristaan kiinnostuneiden ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta.

Minuun on jo muutaman kerran ottanut yhteyttä henkilö, joka on löytänyt netissä olevan sukupuuni ja havainnut siinä kytkentöjä omaan sukuunsa. Näin julkaisemani tiedot toimivat myös passiivisesti tuottaen lisää sukujuuria.

Joulun alla Harri Adamsson Naantalista otti yhteyttä ja muutaman sähköpostin jälkeen sukupuuni oli saanut puolentusinaa uutta nimeä ja mikä kiinnostavinta myös uuden paikkakunnan. Aiemmin vaimoni äidin Richnau-sukuhaara oli jäljitetty 1800-luvun Perniöön.  Harrin tietojen avulla Richnau’n suvun juuria on nyt jatkettu 1700-luvulle Turun saaristoon, Rymättylään, jossa Eifraim Richnau’n isä toimi Pakinaisten Dalakorven (Dalkars) torpparina.

Mielenkiintoista on myös nimen muuttuminen: Efraim Johansson muutti 19-vuotiaana (1831) Rymättylästä Turkuun, jolloin hänet merkittiin Turun kirkonkirjoihin Efraim Richnau’n nimellä. Turussa Efraim oli karvarin (nahkurin) opissa Valeurs-nimisen mestarin alaisuudessa.

Kiitokset Harrille näistä tiedoista!

Myöhemmin (1850) Efraim muutti vaimonsa Johanna Carolina Lindströmin kanssa Perniöön, missä hän työskenteli nahkurina Pesän talossa. Perniössä heille syntyi viisi lasta. 

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Susanna Mummin synttärikahvilla

Oheisella videolla Susanna eli Pikkumummi (Susanna Nässi os. Läärä) muistelee syntymäaikaansa, joka on hieman epäselvä: Saattoi olla heinä tai elokuu. Vuosi oli joka tapauksessa 1907 eli Susanna mummi täytti 90 vuotta kesällä 1997.